Syksyn tuulahduksia

Elokuun viimeisiä päiviä nautitaan. Täysin siemauksin, koska tiistaina alkoi neljän päivän loma!
Lomareissut tosin jäävät nyt tällä erää haaveeksi.

Kuuralle on varattu torstaiksi hampaanpoisto Hakametsän eläinlääkäriin. Yksi alaposkihampaista täytyy leikata pois. Se on jossain vaiheessa Kuuran kivirikasta elämää haljennut ja toinen "kruunu" puuttuu. Saa nähdä, kuinka kipeä likka saadaan torstai-iltapäivänä hakea.

Elämänmenoa puolikas hammas ei ole haitannut, mutta eläinlääkäri oli vahvasti sitä mieltä, että pois se kannattaa ottaa :( Kuulemma moni koira on piristynyt, kun hammasvaivat on saatu hoidettua kuntoon.

Kuurahan tosiaan sitä piristystä kaipaakin... juu-u...  

Torstaina vien myös auton kolarikorjaamolle maalattavaksi. Kiitos poikien, jotka alkuvuodesta heittelivät kananmunia vastaantulevasta autosta. Auton keulaa koristaa pieni söpö kananmunan jättämä lommo. Niin ihmeellinen se oli, että pitkänäperjantaina täytyi vakuutusmiehen tulla jälkeä tarkastelemaan.

Mutta Vertti Vempula Veepiskukko Vepsis! On alkanut nostamaan jalkaa, eikä enää vaan tyttöpissejä!:)

Ja toinen saavutus Vertin elämässä on tapahtunut kotiolojen parantumisena. Aikaisemmin portaita mentiin vain ylös ja sylikyydillä alas, mutta nyt tullaan jo reteesti itsevarmalla askelluksella alas.





Lenkkeily on ollut meidän viime aikaisin "suurin" harrastus. Agilityä ollaan käyty Tampereella tekemässä, mutta kotona ollaan ihan vaan nautittu rapsutuksista ja yhteisistä hetkistä. Ja on ihanaa huomata, että ei tarvitse aina olla miettimässä seuraavia treenejä, vaan voi myös joskus vain haistella suontuoksuista turkkia ja silitellä pinkinpunaista vatsaa. Toisin sanoen, kotikoirakin on aika ihana asia:)