perjantai 16. maaliskuuta 2012

On intoa taas

Kevät tulee, valon määrä lisääntyy ja kurjimusten kolossa into treenata kasvaa taas "normaaliin" määräänsä. Kyllä oli synkkiä hetkiä alkutalvella. Ei jaksanut paljon takamustaan sohvalta nostaa. Ahdisti pimeys ja se sateen määrä.

Olen vielä äärimmäisen surkea ajamaan pimeällä. Kun soppaan lisätään lumisade, on epätoivo iskenyt ja mieleni teki joskus ajaa lähimmälle huoltsikalle ja jäädä sinne yöksi odottamaan inhimillisempiä kelejä. Siksi monesti mietin, minkä ihmeen takia me asutaan täällä kaukana kaikesta...

Mutta niihin treeneihin!

Vertti tai Pertti niinkuin kaikki taitavat nuoren miehen nimeksi luulla, on saanut oima annoksen minun treenipaloa. On pujottelun tehotreeniä, hyppytekniikkaa, saalisleikin vahvistamista, kaikkia ihania temppuja, mitä voi illalla sisällä keksiä.... Hrrr... Tämä on varmaan joku kevätsairaus, joka vielä vie minut ryminällä alas ja voimat nolliin. Sitä odotellessa opettelemme koko konkkaronkka uusia temppuja!

Se, mikä Vertissä eniten tällä hetkellä huolettaa tai mikä vaatisi panostusta, on Vertin kehonhallinta. Se on edelleen hyvin vempula. Tuntuu, että se ei jaksa kovin pitkään antaa parastaan, ei edes Artun jahtaamisessa. Ehkä se on vain järkevää voimienkäyttöä, mutta joskus tuntuu, että se on patalaiska-ukkeli, joka menee siitä, mistä aita on matalin.



Kuura osoittaa selkeää edistymistä luoksetulon pysäytyksissä ja kaukokäskyissä. Hyppy sen sijaan tuottaa vaikeuksia. Ei välttämättä suorituksena, vaan siis ylipääsemisenä. Eli kroppa ei ole kunnossa tai Kuuran hyppytekniikkaan on alettava kiinnittää huomiota. Hieroja voisi olla paikallaan, jotta pääsemme kärryille, mistä on kyse. Agilitykentälle paluusta emme tällä erää edes haaveile.


Marko ja Arttu ilmoittautuivat Luopioisten tokokokeeseen. Toivotaan, että Arttu on oikeassa mielentilassa koepäivänä:) Ei ole naiset ja linnut mielessä. Liikkeet menevät hienoon arttumaiseen tapaan, mutta se hajumaailma on välillä liikaa pienelle seisojalle.