sunnuntai 21. elokuuta 2011

Hyvä jätkät...

Tokokoe 21.8.11 Luopioinen, tuomarina Tuire Marjamäki

Pojat valmistautumassa kokeeseen suoritusnumerolla yhdeksän. Arttu oli jo tässä vaiheessa bongannut kaikki kokeeseen osallistuneet naiset...






Ensimmäisenä liikkeenä luoksepäästävyys. Arttu oli iloinen oma itsensä, vaikka tuomari katsoikin hampaat.





 Arttu pysyi paikallaan, vaikka rivistä nousi useampi koira. Selvästi kuitenkin näki, että tiukkaa teki. Etenkin vieressä oleva tyttötolleri olisi varmaan ollut Artun mieleen...


Arttu, alokasluokka sij.3/6

Kaiken kaikkiaan liikkeet sujuivat arttumaiseen tapaan. Paljoa ei tokomaista kontaktia nähty, mutta tuomari tykkäsi Artun seuraamisesta. Kaikista liikkeistä tuli pisteitä ja lopputuloksena 155,5 pistettä ja kakkostulos. Harmillisesti paikallaolon aloituksessa Marko joutui antamaan kaksi kertaa maahanmeno-käskyn ja päätteeksi kaksi sivulle-käskyä.
Mutta tuomarin kommentti taisi olla, että "hienoa, kun jätkät ovat lähteneet kokeeseen!":)

Seuraavaa koepaikkaa varaamaan, kyllä se ykköstulos sieltä vielä tulee:)

Kuuran kanssakin kävimme kokeessa testaamassa, kuinka meidän uusi väsytystekniikka toimi. Ennen koetta juoksutin Kuuraa kahdella pallolla lähipellolla ja vielä koepaikan lähellä metsässä. Kokeeseen mentäessä Kuuralla roikkui kieli pitkällä ja läähätti kuin viimeistä päivää... Hirveää koiran kidutusta...!

Mutta kannatti! Paikallaolosta 8 pistettä. Kuura äänteli minun lähtiessä, mutta oli hiljaa lopun aikaa! Jes! Ei siis jatkuvaa huutoa ja ulvomista vaan rauhallista maassa makaamista.
Kaikista liikkeistä saimme pisteitä, mutta tietenkin palloleikin varjopuolena on se noudon pilalle meno:) Viis siitä - nyt meillä on työkalu, jolla lähdemme seuraavaan kokeeseen. Liikkeet me osaamme, kunhan saamme vaan päännupit kuntoon. Eli hyvä likat:)!

Sitten näitä muita kuulumisia. Vertiltä löysin reiän poskesta, joko se on tulehtunut punkin purema tai jonkun hammas on kolahtanut siihen. Täytynee nyt seurailla ja puhdistella ahkerasti. Lääkäriin mennään loppuviikosta jos reikä ei osoita paranemisen merkkiä. Kuuralta vuorostaan bongasin haljenneen poskihampaan. On varmaan ollut jo jonkin aikaa halki, kun ei tunnu aristelevan sitä. Se täytyy käydä näyttämässä heti kunhan saamme ajan eläinlääkärille.

1 kommentti: